Nopeasti, hitaasti ja tavaamalla

Dekkareita lukiessa on usein niin kiire saada selville, mitä tapahtuu seuraavaksi, että tekstiin ei juuri kiinnitä huomiota. Järvenpääläisen Timo Sandbergin Dobermanni (Karisto 2010) sijoittuu ammattiyhdistysten maailmaan ja komisario Heittolan tutkimukset soljuvat vauhdilla, niin kuin tv-sarjaa katselisi. Mitä muuta voisi sanoa kuin että teksti vei mukanaan.

Oikea downshifterien, siis hidasta elämää kaipaavien, kirja on Kristina Carlsonin Herra Darwinin puutarhuri (Otava 2009). Vaikka tapahtumat on konkreettisesti sijoitettu pieneen kylään, on toimii koko romaani enemmän abstraktilla tasolla.

Yksittäisiä lauseita jää tavan takaa pohtimaan ja lukemaan uudelleen: ”- - elämisen pakkoa ei hetkeen muista jos on muutakin tekemistä”(s. 14), ”- - murheet eivät ole vastavuoroisia kuten kylässäkäynti” (s.149) ”- - kohokohta on ohi, mutta yleisö ei malta hajaantua”(s.143).

Carlsonin alle 200-sivuista kirjaa olen lukenut pieninä annoksina jo monta viikkoa, eikä se ole vieläkään lopussa.

Hitaampaa kuin hidas on täydellinen pysähdys. Niitä tuli monta, kun tartuin Henriikka Tavin juuri ilmestyneeseen runoteokseen Sanakirja (poEsia 2010). Sen maailmanselitys singauttaa lukijan yhdeksi ehkä mahdolliseksi vaihtoehdoksi sanakirjaan. Tai sitten ei.

or, ora, hora / 1. ilmaisee vaihtoehtoisuutta / taipumaton]/ 2. vahva piikki 3. tunti (ajan / yksikkö). Aika (tehdä jotain): hetki
(s. 49)

Ensimmäisellä lukukerralla ajattelin, ettei tällaista voi lukea sanan varsinaisessa merkityksessä. Toisella kerralla olin huomaavinani järjestystä kaaoksessa: ”f./ 1. naisellisesti/ 2. voimakkaasti” (s. 23). Kolmas kerta on tarpeen ennen kuin voin kirjoittaa kirjasta arvion.

”olista/ olisen ; oliset ; olisee/ olisette - - - olistataan ;/ olistatataat ;/ jne. - - ” (s. 48)

Vanhan kirjallisuuden päivät 2.-3.7. Sastamalassa

Teemalla Lyriikka lentoon! voi kuluvan viikon lopulla kuulla runoja ja puhetta runoista. Runoilijoita on paikalla ainakin Claes Anderson, Vilja-Tuulia Huotarinen ja Ilpo Tiihonen. Panu Rajala puhuu Aila Meriluodosta. Taru Nyman ja Ahti Paunu laulavat Kaj Chydenniuksen lauluiksi säveltämiä suomalaisia runoja. Koko ohjelma www.vanhankirjallisuudenpaivat.com

Tuolla suuressa maailmassa

Puistojumpassa ohjaaja sanoi, että meillä oli lämmittelyssä samat kuviot kuin jumppaajilla ”tuolla suuressa maailmassa”. Kyseessä oli z-kirjaimella alkava vuoden hittituote.

Tuolla suuressa maailmassa omien tosin rajallisten havaintojeni mukaan ihmiset lukevat bussissa, maanalaisessa, junassa, missä vain julkisessa kulkuneuvossa. Anya Ulinichin Petropolis ei mielestäni edistynyt tarpeeksi nopeasti, joten aloin lukea sitä myös bussimatkoilla. En saanut aikaan suurta bussissalukuboomia, enimmäkseen ihmiset vain istuivat ja tuijottivat ulos tai näppäilivät kännyköitään niin kuin ennenkin.

Mutta matkat sujuivat mukavasti ja kirja edistyi. Saša Goldberg jätti Asbesti 2:n taakseen ja päätyi New Yorkiin. Kuvaamalla Sašan hämmentäviä vaiheita venäläisestä ostomorsiamesta amerikkalaiseksi fengshui-siivoojaksi Ulinich saa tilaisuuden näyttää sekä neukkujärjestelmän että kaikkien mahdollisuuksien vapaan Amerikan huvittavimmat (itkettävimmät) heikkoudet. Erityisen kiinnostavaa on, millä ominaisuuksilla Saša pärjää suuressa maailmassa. Mainio kirja lukupiireille!